Rypsipellon tuoksu

Tuli eilen illalla pitkästä aikaa / vihdoin taasen heitettyä pidempi vakiolenkkini, joka suuntautuu Keskuspuiston suuntaan. Eilen tuntui koko päivän olevan sateen uhkaa ja juuri Helsingin ulkopuolella satoi pitkin päivää eri puolilla. Poutasäässä lähdin ajelemaan. Vaan eikös alkanut ripottelemaan, kun pääsin reitin lakipisteeseen Pitkäkoskelle. Sade tuntui yltyvän ja armoton tempo Espoon suunnasta tullutta sadepilveä pakoon (ao. kuvassa reittiä, johon FRWD tallensi maksimisykkeen 180 juuri tuolla osuudella ;)). Giro Xenin lippa osoittautui erinomaiseksi sateessa! Vaikka oli lasit päässä, niin ei tullut linsseihin pisaraakaan! Arviolta 10 km:n päästä pääsin pilvestä eroon ja paikoin litimärät kuteet kuivuivat loppumatkan aikana. Vilustumista tuli pelättyä, muttei ainakaan vielä oireita.



Satulan kanssa painetta väärässä paikassa, mutta toivotaan, että se siitä asettuu pidemmän päälle, kun satula muovautuu. Ensi viikonloppuna on luvassa Tour de Porvoo eli viikonloppuretki fillarein Porvooseen ja siksikin oli tarpeen pidempi vetäisy, että näkee miten satula (ja mies) toimii. Pientä hankaamista oli havaittavissa satulan sivuilla, vaikkei mitään ratapyöräilijän reisiä (vaan lähinnä laiskanpulleat) olekaan. Pitänee ostaa Porvoon reissulle valkovaseliinia varuiksi. Parempi se kuin vereslihalla olevat reidet. Ehkä pyöräilyhousut olisi tosin se fiksuin ja lopullisin ratkaisu ongelmaan.

Uusi mittari tuli asennettua joku päivä sitten ja nyt tuli samalla testattua sitäkin pidemmän kaavan mukaan. Millimetrin tarkkuudella asetettu (painetta renkaisiin käyttämäni 5 bar -> merkki kellarin lattiaan venttiilin keskikohdalla -> mies pyörän päälle ja rullausta yks renkaankierto -> merkki venttiilin keskikohdalla lattiaan -> merkkien välin mittaus) rengaskoko tuntui olevan varsin oikein, kun VDO (= fillarin mittari) näytti lenkin jälkeen 30,89 km ja FRWD (= sykemittari GPS-paikkatietotallennuksella) 30,27 km. Eli VDO näytti 2 % enemmän kuin FRWD. Noista todennäköisesti luottaisin ennemmin fillarin mittariin kuin GPS:sään, jossa kuitenkin on heittoa aina muutama metri sinne tänne ja välillä satelliititkin hukkuu. Joka tapauksessa riittävä keskinäinen tarkkuus minulle. Jos alkaa näyttää pitkässä juoksussa sille, että GPS raportoi aina tuon verran vähemmän, niin pitää tarkistaa fillarin mittari samalle tasolle.

Ylipäänsä lenkki tuntui kevyemmälle kuin ennen. Loppuvaiheessa alkoi kyllä jalat olemaan tyhjemmän tuntuiset, mutta ylipäänsä tuntui kulkevan aika kivasti. En pistä sitä ainakaan parantuneen kuntopohjan piikkiin (koska olen lähinnä rapakunnossa jos jotain), vaan syynä lienee kevyemmin kulkeva keväällä ostamani kulkine. Lenkin jälkeen olikin mukava palkita kurniva maha lähipitserian tuotteella. ;)

Olipa mukava tehdä pitkästä aikaa tuo Maaseutu Helsingissä -sightseeing rypsipellon, kukkaniityn ja vastakaadetun heinän (heinää näytti olevan seipäillä Tuomarinkartanon mailla, joten varmaankin ollut kaupungin järjestämät heinätalkoot vastikään) tuoksuissa! Tätä pitää saada lisää! Ei kun taas maaseutulenkkiä joku päivä siis. :)

FRWD forever, backward never ever

Ostin sitten aikaisemmin harkitsemani FRWD:n W100-mallin sykemittarin noin kk sitten. Päädyin tuohon W100-malliin siksi, etten tarvinnut W600-mallin mukana tulevaa sykevyötä (koska vanhan Polar M51-mallin sykevyö T61-CODED toimii FRWD:n tallentimen kanssa) enkä mukana tulevia akkuja latureineen. Sen sijaan ostin Anttilasta huippulaadukk..eiku halpoja Konnoc-akkuja AAA-koossa neljä kpl n. 10 euron hintaan.

Ei muuta kuin akut laturiin ja niiden latauduttua testaamaan laitetta. Ensimmäiset ongelmat ilmeni jo FRWD:n USB-sovittimen asentamisessa Windows XP-koneeseen. Sovitin ei tuntunut asentuvan vaikka mitä teki. Googlettamisella selvisi, että myös muilla oli ollut vastaavia ongelmia ja päättelin, että vika täytyi olla siinä, ettei sovitinta ollut ohjelmoitu ollenkaan. Meiliä FRWD:n tuotetukeen ja sieltä tuli vahvistus epäilemääni ongelmaan: usb-sovitin oli ohjelmoimaton. Käskystä pistin sovittimen postissa Ouluun ja reilun viikon päästä sai noutaa uuden sovittimen postista. Tällä kertaa oli ohjelmoitu ja pääsi juttelemaan tallentimen kanssa FRWD:n ohjelmiston kautta.

Laaduntarkkailu ei MISSÄÄN NIMESSÄ saisi olla näin heikkoa. Harmittaa, kun on kehitetty hyvä tuote ja sitten mokataan noin yksinkertaisissa asioissa (ohjelmoidun donglen erottaa siitä, että siinä on tarra) tai markkinoinnissa. Olisi ollut myös hieno ele antaa firmalta hyvitykseksi asiakkaan turhasta vaivasta vaikka symboliset pari kk ilmaista aikaa Traxmeet-palveluun, mutta uuden donglen saatteessa oli vain kuivasti todettu kutakuinkin "Tuote vaihdettu." Tuotteiden hintataso alkaa olemaan kohdallaan, mutta maailmalla ei pärjätä näin huonolla laadulla (ja palvelulla)! Tuotteiden ominaisuuksienkin puolesta pelkään, että pahimmat kilpailijat Garmin, Polar ja Suunto pyyhkii ohi kohta jos ei ala kuulumaan päivityksiä tuotteisiin. Tuntuu, että FRWD:n kaikki paukut on tällä hetkellä keskitetty Traxmeet-palvelun kehittämiseen. Toivottavasti ei käy kohta taas niin, että heilutaan konkurssin partaalla uudemman kerran.

Eka lenkki reipasta kävelyä Seurasaari kiertäen ja hyvin tuntui reitti tallentuvan. Satelliititkin löytyi noin puolessa minuutissa. Nyt on pari jalan tehtyä lenkkiä alla mittarilla ja mielenkiintoista käppyrää laite tarjoaa.

Motivointia

Polttelee mielettömästi jonkun GPS-kykyisen mittarin hankkiminen. Jo nykyisen sykemittarin aikana (6 vuotta sitten hankittu) on tullut todettua, että se toimii oivana motivointivälineenä.

Rapakuntoisena ihmisenä olisin omin päin lähtenyt ihan liian kovilla sykkeillä liikkeelle. Kokeneemmat liikkujat väittävät, ettei sykemittarilla tee mitään, koska "sen tuntuu milloin liikkuu oikealla alueella". Noh, minulle sellaista tuntoa ei ole koskaan kehittynyt ja kun en ole vuositolkulla ollut jatkuvasti (jos koskaan :I ) hyvässä kunnossa, niin kuntoilun aloittaminen on aina kausittain edessä - kuten nyt. Sykemittarissa on myös se kiva puoli, että tietää milloin liikkuu oikealla sykealueella eli voi maksimoida harjoittelun hyödyn. Olen sen verran mukavuudenhaluinen, etten välttämättä halua lähteä (varsinkaan juoksu)lenkille vain huvin vuoksi.

Pidän myös siitä, että on statistiikkaa omasta kuntoilusta. Aikaisemmin olen pitänyt Excelissä kuntoilupäiväkirjaa, johon kirjasin sykemittarin ja (fillarilenkkien jälkeen) fillarin mittarin datat. Mittareista lukiessa osui kuitenkin silmiin SportTracks, joka on ilmainen ja tarjoaa nopeahkon tutustumisen perusteella loistavan vaihtoehdon oman kuntoilupäiväkirjan pitämiseen.

Toistaiseksi vahvimpia ehdokkaita ovat:

FRWD W100 - Tallennin rannenäytöllä; uusi tarjoushinta 229 € 31.5. asti
+ GPS-tallennin perusominaisuutena
+ GPS:sään ja ilmanpaineeseen perustuva korkeuden mittaus
+ tukee 2002 hankkimani Polar M51 -sykemittarin T61-sykevyötä (joten ei tarvitse ostaa FRWD:n omaa)
+ kehuttu Replayer Pro -softa, jossa Google Earth -yhteensopivuus
+/- datan pystyy/joutuu viemään kiertoteitse SportTracksiin
+ toimii pelkkänä tallentimena, ei tarvitse rannenäyttöä
- vain roiskevesisuojattu, ei suositella kovaan vesisateeseen
- GPS-vastaanottimen suorituskyky ei paras mahdollinen
- ongelmia satelliittien löytämisen kanssa, ylipäänsä laitteen jumittumisia
- AAA-akkujen kanssa ongelmia

Garmin Forerunner 305 - Rannemallinen laitos; Lohenetten hinta 252 €
+ paras GPS-vastaanotin (SirfIII)
+ muokattava näyttö
+ saa kiinni fillariin
+ natiivi tuki SportTracksille
+ voi laajentaa fillarianturilla
- ruma kuin fan ja isokokoisen näköinen

Suunto Multisport pack - Suunto T3, Suunto ANT -sykevyö, Suunto GPS POD; tarjoushinta Lohenettessa 209 €
+ hyvännäköinen
+ edullisin
+ voi laajentaa fillarianturilla
+/- ilmeisesti pystyy tuomaan datat kiertoteitse SportTracksiin
- käyttäjillä vaihtelevia kokemuksia toimivuudesta

Vakavimmin noista harkinnassa on FRWD. Sen takia siitä tullut eniten haettuakin tietoa. FRWD on ollut sen lanseerauksesta asti "piru että on siisti laite"-tyyppinen, mutta aikaisemmin sen tolkuton hinta piti sen järjen tuolla puolen. Tiedä sitten miten paljon oikeasti todellista hyötyä tuollaisesta on kuntoilumielessä, mutta pirun kiva lelu se on joka tapauksessa! Ja mielestäni mikä tahansa laite - on se sitten minkä hintainen tahansa - joka kannustaa liikkumaan, on mielestäni hintansa arvoinen!

Oli muuten HS:ssa taas tänään artikkeli varusmiesten painon kehittymisestä. Silloin kun tämä vanha setä meni armeijan synkkyyteen (niin, silloin ei ollut kännyköitä kuin todella harvoilla, ei läppäreitä, ei iPodeja, ei naisia viereisessä tuvassa) oltiin 7 kiloa kevyempiä kuin nykyiset rasvapalleroiset. ;) Hesarissa olleen kuvion käppyrä näytti noudattavan aika tarkasti Pleikkarin myyntikäyrää. Noh, ei se mitään, niin se on itse kullekin läskiä kertynyt tässä vuosien saatossa ja ollaan sen noin 7 kiloa painavampia kuin alokastarkastuksessa (66 kg). Tosin tällä hetkellä elopaino keikkuu vain viitisen kiloa sen aikaisen painon yläpuolella. Ja itse asiassa saisi omasta puolestani vielä kymmenisen kiloa olla enemmänkin jos on (taas) tullakseen, niin ettei tuuli tempaa pyörän päältä. ;) Viime vuotinen sairastelu tiputti painoa noin 15 kiloa, niin ihan hyvä, että on syksystä joku seitsemisen kiloa tullut taas takaisin. Vielä kun jaksaisi salilla käydä (tänä vuonna vissiin hulppeat yksi kertaa tullut käytyä), niin tulisi ehkä muutakin kuin enää läskiä.

Yleisesti ottaen varmaan jokaisen oma ihannepaino pyörii niissä kiloissa, missä on hyvä olla ja peilikuva ei aiheuta puistatuksia. Itselläni se on arviolta noin 75-80 kg painoissa (tällä hetkellä ~71 kg).